Ekorakentaminen

Noniin.

Sitten aloitetetaankin teksti aiheesta joka varmasti lämmittää monia mieliä, joko hyvässä tai pahassa.
Ekorakentaminen on termi, jota käytetään paljon mielestäni väärin, ja jolla voidaan ymmärtää asiat moninaisesti.

Tässä tekstissä ekorakentaminen on paitsi luonnonmukaisia ja edullisia materiaaleja, myös pieniä kuljetus- ja tuotantokustannuksia, ja vähäistä käytettyä energiaa.

Olen suunnitellut pihanavetasta, joka alkaa olla melkoisen huonokuntoinen monelta osin, ekorakentamisen kokeilutyömaata.
Nyt kun olen päässyt maatilallisen viittävaille vaimoksi, ja koneet ja materiaalit ovat monelta osin omavaraisia, on ekorakentamisenkin ajatukset saaneet kovasti vauhtia. Olen päättänyt kokeilla olkipaalieristämistä, ja mahdollisesti myös täydentää sitä käyttäen vanhaa kunnon purua.

Ajatuksena on ollut "huone huoneessa" periaatteella rakentaa olkipaalieristeisiä tiloja eri tarkoituksiin vanhaan navettarakennukseen. Rakennuksessa purkutöiden jäleken kun ei juuri muuta tule jäämään kuin runkopuut, ulkovuori ja vanhat ikkunat.

Olkipaalien sisäpuolen kanssa olen ollut kahden vaiheilla. Osaan tiloista ajattelin vaneria, osaan paneelia, osaan savirappausta, jonka voisi tehdä suoraan olkipaalin päälle.
Jonkin verran kirjoituksia aiheesta on, mutta varsinaisesti ei ole selvillä kaikkien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Tarpeita on hyvin erilaisia.
On harrastetila, kanala ja sauna, sekä saunahuone.

Olki materiaalina on ihmeellinen. Se ei ime kosteutta. Pyötröpaalit voivat olla sään armoilla, ja ne ovat täysin käyttökuntoisia vielä vuodenkin päästä. Ainoa havaittava muutos tuoreeseen paaliin, on vuoden päästä paalin päällä kasvua yrittävät muutamat sienet/viherkasvit, joiden siemenille/itiöille paali on altistunut, ja jotka ovat saaneet voimaa jatkuvista sateista. Näin ollen jonkinasteinen kosteusrasitus (ja nyt tarkoitetaan lähinnä hydroskooppisesti siirtyvää kosteutta) on oljelle varmasti melko ongelmatota, ja sillä on vielä mahdollista selvitä täysin vahingoittumattomana. Hengittävyyden on vain säilyttävä läpi rakenteen.

Edelleen saunan kanssa pohdin, että tuulettuva seinärakenne joko levystä tai paneelista voisi toimia. Puu sinällään kun ei sure kosteutta joka käy, vain kosteutta joka jää... Vanerihan ei päästä lävitseen kosteutta juurikaan johtuen liimapinnoista, joten se olisi myös kosteussulkuna toimiva vaihtoehto. Vaneri on kuitenkin hieman kyseenalainen rakennusmateriaali johtuen siitä, että se on melko moninaisen prosessin läpikäynyttä ja jalostettua puuta. Ekolokgisuus mittari heilahtaa isosti punaiselle, jos sitä verrataan omasta metsästä kaadettuun, lähisahalla sahattuun lautaan.

Olkipaalirakentamisen suurin haaste valmiissa tilassa, jollainen navetta+sauna rakennuksemme on, on tilan pienentyminen paalin syvyyden verran joka seinältä. Vaihtoehtoina olen pohtinut erilaisia lähestymisiä. Osa tekevät savi+olki seinää, mutta sen eristyskyky on huomattavasti huonompi kuin pelkän oljen.(http://www.saviry.fi/artikkelit/RaisioEsite01.PDF) (K-arvot: olki puoli metria 0,13W/m3K, savi+olki 40cm 0,23W/m3K) Minulla ei ole tiedossa, että kylällä, tai edes lähistöllä, olisi tarjolla paalaimia, jotka tekisivät juuri muun laista paalikokoa, ja käsittääkseni tyypillisesti puhutaan vain suuremmista paaleista vaihtoehtoina.
Tyypillinen paalattu pikkupaali on mitoiltaan noin 40*50*70. Tämä tarkoittaa, että kapeimmillaankin seinän paksuus ilmarakoineen olisi puolisen metriä. 4*3 huoneessa se tarkoittaisi 3*2 lopputulosta. Olenkin miettinyt, miten olkea voisi käyttää ilman, että eristys rakennetaan paaliharkoilla, tai että olki sekoitetaan saveen.

Mietin, josko muhaseinien tapaan vain tekisi kasetin seinän väliin, jonka täyttäisi oljella. Tässä tullaan kuitenkin rakennusmateriaalin määrään. Vanhaan hyvään aikaan muhaseinän rakennehan on mallia ulkolaudoitus, rimotus, vinolaudoitus, muhat+runko, vinolaudoitus, levyt. Mikäli seinäpinta halutaan laudoittaa/levyttää yhtä moninkertaiseksi, materiaalien menekki moninkertaistuu verrattuna ajatukseen, jossa h-tikkaat ja olkipaalit saavat kahta puolta pinnan ulkolaudoituksesta ja sisärappauksesta/muusta. Ekomittari punoittaa vertailussa.

Toinen huomioitava seikka on, että pyöröpaalattua olkea on nykyään helpommin saatavilla kuin pienpaaleja. Tämä kannustaa miettimään, miten pyöröpaalattu olki voitaisiin hyödyntää rakentamisessa.

Mietin vaihtoehtoja: rimoitukseen kangas/paperi joiden väli täytetään oljella? Kangas voisi toimia, mutta ei ole kovinkaan ekologinen vaihtoehto, sillä paikalliset puuvillapellot ovat harvalukuisia, ja pellavakangas on hinnalta ja työmäärältään sitä luokkaa, ettei se ole todellisuudessa oman metsän karvalautaan verrattava vaihtoehto. Paperi? Jos ajatellaan edullista helposti saatavilla olevaa paperia, on käytännössä varmaan muutamia vaihtoehtoja: 1) rakennuspaperi/voimapaperi 2)sanomalehtipaperi 3)tervapaperi 4) Pahvi.

Paperi toimii niin kauan kun kosteusrasitus ei kasva liian suureksi. Lisäksi paperin pitäisi ehdottomasti olla pitkäkuituista ja kestävää, jolloin 2 ei ole oikeasti vaihtoehto. Pahvi olisi varmastikin helpoin käsitellä, ja toisi jonkin verran kestävyyttä, jottein seinä pullistelisi täyttövaiheessa.

Mikäli olki sijoitetaan muiden materiaalien väliin, voi miettiä olisiko savirappaus enää oikeasti toimiva vaihtoehto, tai menettäisikö se osan funktiostaan?
SAvirappaus olisi mainituista tiloista vaihtoehto ehkä ainoastaan harrastetilalle tai kanalalle. Kanalassa kalkkimaalaus olisi varmasti tarpeen.

Jätän mieleni askaroimaan asian parissa, ja toivon ahaa-elämyksen hiipivän :)

Vielä yksi linkki aiheeseen:
http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18961-ekorakentaminen-osa-8-olkipaalirakentaminen-perustustyot-ja-alapohjan-tuuletus