Niimpä vahoista ensimmäisenä suomen markkinoille tullut OSMO-puuvaha on tullut kohtalaisen tutuksi.
Osmo kuitenkaan ei edes lupaa käsitellyn (lakattu) puun kanssa onnistuvansa, mutta tekee senkin, jos vain hoitaa levityksen hieman toisin kuin ohjeessa, eikä odota voimakkaasti kuultavaa lopputulosta.
Osmon kanssa puuhatessa vaihtoehtoja on parikin.
Voit joko levittää sienellä tai rätillä niin ohuen kerroksen, että hyvin kuivuttuaan jälkikäsittely nolla-teräsvillalla on lähes tarpeetonta, tai ainakin helppoa, tai voit vaihtoehtoisesti sivellä, jolloin lopputulos on huomattavasti peittävämpi ja korkeakiiltoisempi.
Ensimmäinen tapa tekee upeaa pintaa käsittelemättömän puun kanssa, mutta luonnollisesti ei oikein sovellu esim kertaalleen lakatuille pinnoille.
Osmoillut olen kuitenkin myös lakattuja pintoja, tosin melko tarkan hionnan jälkeen. Esimerkisi puisia naulakoita ja ikkunan puitteita. Lopputulos on ollut varsin miellyttävä. Jonkin verran siveltimen jälki jää näkyviin, mutta sivellessä puun syyn mukaan, ilme on minusta varsin elävä. Edelleen lakattua pintaa käsiteltäessä kuultokäsittelystä on ollut luovuttava. Vahaa on levitettävä paksuhko kerros, jotta pinnasta tulee riittävän tasainen.
Viime viikolla lähdin etsimään vaihtoehtoa vanhan paneelikaton käsittelyyn pesuhuoneeseen. Paneelissa on tietysti lakka alla. Periaatteessa lakkaus on hyväkuntoinen, lukuunottamatta muutamia kulumapaikkoja.
Osmon peittävää valkoista ei kuitenkaan rautakaupassa ollut, ja myyjä uhkaili, ettei sitä voi edes tilata, koska heiltä puuttuu koodit koko tuotteelle. Niimpä päädyin kokeilemaan hyytelöityä Bloom paneelivahaa.
Mainoslehtinen lupasi, että voidaan laittaa kevyen hionnan jälkeen myös lakatulle pinnalle. Purkin kylki sanoi, että vanha lakka pitää poistaa saman sarjan maalinpoistoaineella ja rappaamalla.
Jotta katon käsittely pysyisi kohtuudessa, päädyin tekemään hionnan ja käsittelemään silläkin uhalla, että päätyisin kyselemään miranoli-purkin perään. Kertakästittelyn jäkeen tulos oli ERITTÄIN laikukas. Purkin kylki oli kehottanut käyttämään telaa ja sivellintä, ja niin olin tehnyt. Ongelmana oli kuitenkin, että sivellin jätti enemmän vahaa jälkeensä, ja telalla tilannetta ei saanut enää siloiteltua, sillä vaha kuivahti nihkeäksi todella nopeasti. Lakan päällä uudelleen sively/telaus sai vahan liikkumaan "laatoissa", ja ottamaan mukaansa enemmän kuin tarttumaan kattoon.
Luulisin, että mikäli olisin tehnyt ensimmäisen sivelyn pari paneelia kerrallaan ja kaiken siveltimellä, lopputulos olisi voinut olla kertakästitelyn jälkeen parempi. Sivelytäni 2 kertaa päälle, ollaan tilanteessa kohtalainen. Ainakin kerta vielä.
Toinen huomio vahasta oli, että se pakeni lakan päällä. Esim pienet paneeleiden väleissä olleet lakan ilmakuplat hylkivät vahaa voimakkaasti vahan kuivuessa. Vielä jopa toisen käsittelykerran jälkeen. Käsitellessä näytti siltä, että vahapinta olisi ollut yhteinäinen ja siisti, mutta kuivuttuaan kaikki kuplat paljastuivat. Myös väri haalistui voimakkaasti lakan pinnalla kuivuttuaan.
Ensikäsitelty puu oli kyllä todella siistin näköistä myös tällä vahalla. Hyytelömäisyys oli katon käsittelyssä myös plussaa. Plussaa on myös tuotteen tuoksuttomuus ja vesiliukoisuus. Jään kyllä miettimään mitä kaikkea luonnotonta on pitänyt "luonnon vahaan" lisätä, että se lähtee vedellä pesemällä pensselistä...
