Laiska se töitään laskee...

Nyt ollaan pisteessä, että täytyy alkaa seuraamaan saavutuksia. Joka päivä, ihan sama tekikö paljon tai vähän, tuntuu, että olisi pitänyt tehdä enemmän.
Olenkin päättänyt alkaa raportoimaan rasahduksia mobiililaitteen kautta. Sitten aina kun tuntuu riittämättömältä voin avata blogin ja miettiä eikö tämä ole tarpeeksi.
Epäilen, että raportointiin sitoutuminen on se vaativa osuus. Katsotaan miten käy....

****
Ja heti voin todeta, että mobiililaitteen blogger ei osannut verkkoalbumista ladata kuvia, joten voipihan se olla, että tämä ajatus syntyi kuolleena.

Mutta laskemaan töitä, jotta voin tuntea jonkinmoista hyväksyntää päivistäni...

22.7. Ompelin katoksen pihakeinuun


23.7. takkiin vaihdettu vetoketju, lyhennetty yhdet lahkeet
24.7. Navetan välikaton eristeiden tyhjennysurakka aloitettu. Muutama sata lapiollista purua ja olkea tyhjennetty. 2/7 kokonaisurakasta tehty
Toinen kylmävintti tyhjennetty roskasta ja ylimääräisestä roinasta lattian tekoa varten.
25.7. Naulakot vahattu

Kunnianarvoisia Linkkejä ja yhteistyökumppaneita

Tätä rakentamisen ja remontoimisen juhlaa on jatkutnut jo hyvä tovi, ja ajattelin keräillä tänne itselle mieluisia linkkejä ja mainintoja yhteistyökumppaneista, joista on jäänyt erikoisen hyvä maku.

Ensin netin lähteisiin.

Pakko mainita henkilö, joka kirjoittaa (oletettavasti omalla nimellään) äärimmäisen asiantuntevasti useammalla rakennnusaiheisella keskustelupalstalla nimellä Pekka Huhta.
Hän pitää omaa sivua www.sihistin.fi
Aivan uskomaton kädentaito ja kokemus puurakentamisesta. Suosittelen tutustumaan sivustoon.

Pekka on osallistunut myös moniin keskusteluihin sivustoilla www.rintamamiestalo.fi, sekä muistaakseni myös www.rakentaja.fi. Rakentaja.fi vaatii rekisteröitymisen, jotta kaikki keskustelut pääsee lukemaan.

Sitten hieman kakka-juttuihin. Nimittäin maalla asuessa myös ekoteko nimeltään kuivakäymälä on ollut vilkkaassa keskustelussa. Suunnitelmissa on jossain vaiheessa hieman "upgrade:ata" pihahuussia miellyttävämmäksi kaupunkilaistuneellekin hipiälle. Loistavia artikkeleita on tarjolla osoitteessa www.huussi.net.

Rakennusaiheisista nettikaupoista.

Testattua on tullut www.netrauta.fi, ja vanha kunnon ikea (edellyttäen, että keittiö- + kaappikauppa voidaan laskea rauta-kauppakategoriaan). Molemmista jäi hyvä maku. Netraudan toimitusaika tosin oli siellä pitemmällä puolella, mutta tilaustuotteesta ei luvattukaan kovin nopeaa.

Sitten sivusto, joka pitäisi jokaisen rakentajan tuntea ja tietää, ellei itse satu olemaan listahöyläämisen mestari: www.tillman.fi. Listavalikoima on loistava, ja tilauksesta ja rahalla myös teriä yhdistelemällä, tai uuden valmistamalla saadaan halutun laista listaa tehtyä. Hinta tietysti on erikoistilauksilla erikoisempi, mutta palvelua on saatavilla. Olen sähköpostilla useamman kerran tehnyt tarjouspyynnön, saanut nopeasti vastauksen, tehnyt tilauksen ja saanut matkahuollossa listat paikkakunnalle.
Hinta on ainakin aikaisemmin kilpaillut komeasti rautakauppahintojen kanssa, puhumattakaan siitä, että tarjolla on ollut kunnon valikoima ja puulistoja (ei mitään puristeita) halutulla käsittelyasteella (maalattuna tai ilman).

Päivitän tätä artikkelia lisää, kun mieleen tulee maininnan arvoisia sivustoja. Viimeisen vuoden aikana näitä on kyllä tullut vastaan muitakin...

Sitten yhteistyökummpaneista on mainittava Pohjanmaan Erikoislattiat ERITTÄIN ammattitaitoisina kavereina. Heiltäkin löytyy nettisivut googlettamalla.

Paljon rakennustarvikkeita on tullut haettua myös Bauhausista. Jonkin verran odottelua ja pitkää pinnaa on ostosten teko vaatinut, mutta yleisesti ottaen henkilökunta on kyllä jokseenkin mukavampaa, kuin k-raudoissa, näin naisihmisenä rakennustarvikkeita ostaessa.

Pieni varoituksen sana maalikaupoille: ÄLÄ LUOTA MYYJÄÄN. OTA ITSE SELVÄÄ JA TIEDÄ MITÄ HALUAT, ja halvin on maaleissa harvoin paras. Varsinkaan ulkomaalauksessa ei kannata säästää, sillä huoltomaalauksen väli todennäköisesti on huomattavasti lyhyempi väärän/halvan maalin kanssa.

Ovihommia

Tällä viikolla meille vaihdettiin ulko-ovi, ja laitettiin yksi uusi. Minun vastuulla oli siivous ja Heipaappa-Ripa, sekä lukkopesä.

Meillä kävi, täytyy myöntää, melkoinen tuuri, koska toiveideni ripoja oli lukkoliikkeessä tasan 2, 60% alessa värivirheestä johtuen satiini-pinnalla. Voi veljet!

 





Uusi ulko-ovi

Vanha Ulko-Ovi

Hei-paappa-ripa

Emännän tietokirja

Nyt kun olen päässyt kirjallisuusesittelyn makuun, on pakko mainita kirjasarjasta nimeltään Emännän tietokirja.
Kirjasarja on jonkinmoisessa "hyllytyhjennyskassissa" tullut minulle, ja sen alkuperä on hieman hämärä. Kyseessä on Werner Söderströmin painama sarja 1950, Hannula Mandi ja Wiherheimo Alli toimittajina.

Kirjasarja on LOISTAVA. Se on täynnä tietoa ja fiksuja asioita, jota "modernin ajan lapsi" ei ole koskaan tullut edes ajatelleeksi. Tällaisia keksintöjä ja älykkäitä ratkaisuja on esimerkiksi leivän leivonnasta, leivinuunin käytöstä ja katon rakentamisesta (kai nyt emmännän pitää katto osata tehdä!).

Lisäksi on huvittavia osuuksia:

"KAUHA on suurikokoinen lusikka, jolla ruoanlaitossa on kaksikin tehtävää. Toisaalta hämmennysvälineenä, ruokaa keitettäessa, toisaalta lusikkana ruokaa siirrettäessä esim padasta vadille. Meillä vanhastaan käytössä ollut puukauha sopii kumpaankin, mutta on yleensä epäkäytännöllinen siksi, että siihen tarttuu paljon keitettävää ainesta ja että se avatii erikoisen huolellista puhdistamista pysyäkseen valkoisena ja siistinä. "

Sitten osioon, jossa minulle uutta tietoa:

"Hämmennyskauhana käytetetään lavasinta tai hierintä (härkintä); pienissä keitoksissa puulusikkaa. "

Ja niin edelleen. Itsestään selvyyksien latelu jatkuu vielä muutaman kappaleen. Kuitenkin juuri tapa, jolla asiat kerrotaan, on syy miksi kyseisessä kirjassa on minulle uutta tietoa. Mikäli olisi oletettu perustietojen olevan tietyllä tasolla, en usko että tietäisin miten tapahtuu kotivoin valmistus, koukkuaminen, suolien puhdistus makkaroihin, tai mitkä on kuuliaiset.

Mahtava opus!

Luuliima

http://wikikko.info/wiki/Liima
kertoo seuraavaa:"Luu- ja nahkaliima
Liimaa voi valmistaa luista, nahanpaloista tai näskätystä epidermiksestä. Parkituiden nahanpalojen soveltuvuudesta ei ole tietoa. Ainakaan kromiparkittuja nahkoja ei luulisi kannattavan käyttää.
Poista luista/nahoista kaikki ylimääräinen kudos. Luut täytyy halkaista jotta luuytimen saa pois.
Keitä palasia runsaassa vedessä kunnes ne hajoavat liejuksi. Vettä voi tarvita lisätä välillä jotta seos ei pala pohjaan.
Anna veden kiehuessa haihtua pois täysin jolloin lieju kiinteytyy liimamaiseksi. Varo pohjaan palamista. Kun koostumus on mieleinen on liima valmista käytettäväksi!
Suorita liiman kuivaus ohuena kerroksena kattilassa sopivalla miedolla lämmöllä esim. puuliedellä. Etsi sopivan kuuma kohta. Ilman lisälämpöä kuivaus ei onnistu sillä muuten se jää keskeltä märäksi ja pilaantuu. Kuivatut levyt voi vielä halutessaan murustella.
Kuivatun liiman saa käyttökelpoiseksi keittämällä sitä sopivassa vedessä."

Syy, miksi etsin luuliiman ohjeita on, että mitä enemmän lukee korjausrakentamisesta ja maalaamisesta, sitä useammin tulee sana luuliima vastaan.
Ottaen huomioon, että kotiin teurastaessa meille yleensä tulee ainakin ranka takaisin, ja se koiran alun inokkaan koluamisen jälkeen päätyy maatumaan, tulee mieleen, että jälleen olisi raaka-aineet tarjolla omasta takaa, kun vaan taito ja tahto kohataisivat ne.

Luuliiman kätevyys on myös siinä, että se säilyy ajasta ikuisuuteen hiutaleina, kuivattuna. Toki valmistus vaatii hieman veden lämmittelyä, mutta jos ajatellaan nyt vaikka tarvetta maalinkeittoon, tai perintöhuonekalun liimaamiseen, vaiva ollee melko mitätön muun tekemisen joukossa. Lisäksi se on ominaisuuksiltaan loistava: se antaa myöten kun sitä lämmitetään, ja luuliimalla udelleen liimatessa liitoksesta tulee todennäköisesti jälleen pitävä (sanoo viisaammat. Itsellä ole kokemusta sitäkään vähää. Vielä.).

Täytynee mainita isännille, että ensi teurastuksesta voisi tulla takaisin vaikka muutama koipikin, jotta pääsee tekemään testin. Ainoa asia mitä jäin miettimään on tuo luiden puhdistus... Näppärää olisi, jos luut voisi keittää puhtaiksi, ja vaihtaa vedet, ja vasta seuraavassa rotaatiossa aloittaa se liima-aineiden irrottelu luista... Löytääppä jostain joku joka asian tuntee...

Toinen murhe on, että se vannesaha puuttuu. Sillä meillä kotona aina luut surauteltiin halki poikki ja pinoon vekulle. Ehkä tätytyy varata isältä audienssi.

Marseille-saippua - käyttökohteita ja kokemuksia

Olen havainnut muutamia kertoja, että Marseille-saippua pelastaa mitä kiperimmistä tilanteista. Mutta saippuoissa on eroja.
Perinteinen mummolassakin nähty kissa-saippua (LeChat) on yksinkertaisesti parasta mitä minä olen käsiini saanut. Olen kokeillut kahta muuta saippua myös, joiden merkkiä en valitettavasti muista tarkemmin, mutta toinen oli kuution mallinen, ja sen kyljessä oli aurinko, ja toinen litteä ja laakea ilman tekstejä tai kuvia.

Selkein ulkoinen ero muodon ja painatusten lisäksi on ollut saippuoiden värissä. Luin jostain väittämän, että mitä valkeampi saippua, sitä enemmän se siältäisi palmu/kookosöljyä, ja vähemmän sitten sitä oliiviöljyä. Nämä ei niin mieluisat saippuat ovat perusväriltään kyllä valkoisia, mutta kovin paljon likaisempia, jos niitä vertaa kissa-saippuaan.

Kissasaippua on hämmentävä saippua.
- Se saa jopa miehen kainalot puhtaiksi kerta pesulla edellyttäen, että se saa hieman aikaa vaikuttaa ennen kuin se huuhdotaan pois.
- Maalasin lautalattiaa perinteisellä pellavaöljymaalilla (tein paikkamaalauksen) ja ajatuksissani astuin (!!) villasukalla tuoreeseen maaliin. Maali lähti kissasaippualla, ja vieläpä varsin helposti.
- Tein vanhaan autooni huoltotoimia (taisi olla ord Escort, vuosimallia -78), ja villakankainen lapin hattuni sotkeutui moottoriöljyyn konepellistä. Kissasaippualla tuli puhdasta.
- Maalipensseli, joka oli kuivunut pahasti, sai lipua kissasaippuavedessä, ja mekaanisesti herättelin sitä muutamana päivänä ja vaihdon veden ja pensselistä tuli pehmeä ja sileä, kuin uusi! Tämän jälkeen olen pessyt kaikki pensselit kissasaippualla mäntysuovan tilalata, sillä harjakset ovat todella pehmeät ja sileät, ja lisäksi omat käteni kiittävät.
- pieni sipaisu kissasaippuaa mihn tahnsa tahraan ennen pesukoneeseen heittoa on tähän mennessä kukistanut kaikki tahrat alhaisissa lämpötiloissa, vähäsin pulverein


Johtuen uskomattomista kokemuksista saippuan kanssa päätin tänään kokeilla saippualiuosta öljyttyyn ja vahattuun (itse tehdyt seokset) mäntylankkulattiaan. Puhdasta tuli, mutta tuoksu oli jokseenkin härskin oloinen. Jäin miettimään reagoiko saippua vahaan/öljyyn liian voimakkaasti. Joltain jenkkisivulta luin, että saippua rasvojensa vuoksi olisi hyväkin vaihtoehto. Täytyy kuitenkin sanoa, että taidan palata mäntysuopaan takaisin. Tämä kokemus ei kovi vakuuttanut, vaikka lika kyllä lähti helposti.

Ehkä teen oman lattiasuopani jostain kasviöljystä ja kaliumhydroksidista, jos onnistun sitä jostain järki-hintaan hankkimaan...
**********
Päivitys 25.7.:Uskokaa tai älkää, minä, ongelmahiuspohjan omaava henkilö, joka olen pessyt hiukseni viimeiset 20 vuotta pääsääntöisesti BIO+:n aktiivishampoolla normishampoo-kokeiujen päättyessä onnettomasti olen alkanut pesemään myös hiukseni kissasaippualla! Minulla on pitkät hiukset, ja latvat edelleen hellin perinteisellä kaupan hoitoaineella, mutta rasvoittuva ja samalla hilseilevä (kutiseva) ongelmahiuspohja on kehrännyt onnesta kun hiukset pesaistaan kissasaippualla. Bio+ on edelleen hyvä, mutta kohtalaisen hintava. Jos ei satu hairstoren alennuksien kanssa vastakkain, pullollisesta saa pulittaa 10 euron hujakoilla (apteekkien hinnoittelu 16 ja risat!) kampaamoissa.

Viemärinavaajan hallittu käyttö maalinpoistoon

Tänään onkin sitten empiirisen tutkimuksen aika.
Havainto viemärinavaajasta maalinpoistoaineena on hyväksi havaittu, tosin vahingon kautta. Minulla oli kyseistä ainetta purkissa, joka oli vuotanut, joka oli valunut öljymaalatulle puulautalattialle, josta lähti maalit luutuamalla pois, kun aloin siivota sotkuja. Vaikutusaika yön yli.

Tänään tein koevedoksen.

Vettä, perunajauhoja ja rakeet perään.

Ensimmäinen havainto: ensikerralla vähemmän perunajauhoja.

Toinen havainto: roiskeet puurappusilla muuttivat hetkessä rappusten väritystä. Pitäisiköhän roisika enempikin :)

Kolmas havainto: Ei ne turhaan kehota käyttämään suojakäsineitä.

No. Nyt on liisterit lattiassa, jossa entuudestaan on useampi kerros ikuvanhaa öljymaalia ja päällä mattoliimat, sekä nukkapohjaisen muovimaton nukat.

Alue ei ole suuren suuri, vain ehkä puoli neilötä, mistä syystä kokeiluun innostuinkin. Alunperin olin suunntellut palovahinkoja uhmaten käyttää maalin poistoon lattiassakin kuumailmapuhallinta, mutta koska kyseinen vekotin oli siirretty paikkaan x, jossa x viittaa tuntemattomaan arvoon, näin tilaisuuteni tulleen halvan maalinpoistoaineen kokeiluun.

Elukat on suljettu kamareihin, ja puolisolle soitettu, että elä sitten tule kotiin huolettomasti astellen. Suunnittelin, että noin kahden tunnin vaikutusaika voisi olla sopiva. Puoli tuntia on takana. Miten minä jaksan oottaa????



*********


Noniin. Pari tuntia myöhemmin tilanne oli, että lattiasta lähti paksu kerros muovimaton jättämiä kuituja, liimaa, sekä osa maalista.

Valitettavasti sijainnista johtuen, ja koska minulla on kissoja ja koira, jouduin jättämään vaikutusajat kesken, jotta elukat pääsevät kulkemaan taas normaalisti sisään ja ulos. Mikäli olisin voinut jättää liejun yöksi lattiaan, epäilen, että emäs olisi syönyt tiensä puuhun saakka, ja olisin tosiaan saanut vain pestä maalin pois.

Yleisesti ottaen lattian neutralointi vedellä oli melko työläs operaatio, ja epäilen, että ei sen ph 7 tainnut laskea, vaikka luutusin, harjasin ja lotrasin hyvän tovin ja useat vedet.

Luin joltain nettisivulta, että etikka neutraloisi, mutta päätin jättää neutraloimatta. Tiedä vaikka saisin aamulla kaapia loputkin maalit lattiasta.
(päivitys: maalia ei irronnut enää enempää, ja kuivuttuaan vanha maali on jälleen kovan ja tiiviin oloista)

Levittelin pälle sanomalehtiä, jottei karvakaverit saa tassuihinsa myrkkyjä, mikäli niitä nyt vielä lattiaan jäi.