Tänään tuli kapuloitua ulko-oveen uuden pokat. Ekka kerta ja silleen, mutta tuli meleko hyvä. Samalla asensin kynnyspellin.
Vielä pitäisi inspiraatio löytää jotta saadaan takaovelle saman moinen.
Talon maalauksen ollessa edessä, käytiin keskustelu ja todettiin, että talosta tulee punainen valkoisilla puitteilla sitten joskus kun sinne asti päästään. Nyt meillä on komesti valkoiset puitteet ovessa, muut ruskeita. Totuus on, että ikkunoiden pokat on tehty liian ohuesta ja kieroutuvasta laudasta lisäsiiven rakennuksen yhteydessä ja ne ovat kovasti vänkkyrät, ja uusimista pitää tehdä joka tapauskessa. Ehkä jo ensi kesänä meillä on yhtenäinen ilme.
Eilen maalasin konesuojaa. 20l punamaalia traktorin kauhassa seisten tuli sudittua seinään 8 tunnissa (yksi ruokatauko). Sitten loppui maali. Onneksi. Olin aika rätti. Jos raktorin kuljettaja olisi ollut paikalla koko ajan, olisi varmasti mennyt tunnin nopeammin, mutta ottaen huomioon käsien kolotuksen illalla, ehkä pakoliset tauot oli ihan hyvä juttu.
Sitä edellisenä päivänä meillä mööbleerattiin. Makuuhuone muutti yläkerrasta olohuoneeseen, ja olohuonetta ei virallisesti juuri nyt ole. Syynä kylmän vintin remontti, joka sekin alkaa olla jo loppusuoralla, mutta joka on jättnyt jälkeensä pölyä ja maalinkatkua sitä vaille paljon, että asumiskuntoisena yläkertaa ei voinut pitää.
Kylmävintti on nyt remontoituna ihan unelma! Siistiä pölytöntä kuivaa tilaa.
Ennen ja jälkeen kuvat näette tässä:
Yksi "moka" homman kanssa kuitenkin tuli.
Ruiskumaalasin seinät itse tehdyllä "munatemperalla". Osan ihan pensselöin. Syykin oli selvä: ei muovimaalia, ja pitää saada ohuesti, jotta hengittävyys tosiaan säilyy.
Maaleista toisen erän valmistin hiertämällä, toisen hiertämällä + tehosekoittimella (bamix). Molemmista lopputulos on sama: seinästä tarttuu vielä viikon jälkeen käteen valkoista pigmenttiä kun sitä pyhkäisee. ERITTÄIN ikävää. No. Kaikki takit ym on pakattu nyt pukupusseihin, ja ne jotka ei ole on "remonttitakkeja" ja niissä ei pienet tuhrut haittaa. Lisäksi hiirien vuooksi joka tapauksessa on kaikki tekstiilit pidettävä peitettynä ja pakattuna hyvin, mutta ikävää silti. Tarttuva pigmentti lähtee pois kyllä ihan vedellä, joten sikäli ei ongelmaa tunnu olevan.
Pöly ja pölyn tuoksu kuitenkin hävisi, mikä on tärkeintä. Nyt siellä tuoksuu tuore puu ja (parin uuden tuuletusreiän ansiosta) raikas ilma (ja vielä toistaiseksi vielä hieman maali, mutta ei munatermpera, vaan ihan miranol, jolla ruiskumaalasin samassa tilassa kodinhoitohuoneen kaapit ja laatikoston etulevyt. KÖH.)
Niistäkin kuvat ennen ja jälkeen
Siinäpä se aika on mennyt.
Uusi haaste on eteisten säilytys. En muista joko kerroin neronleimauksesta vaihtaa vessan oven paikkaa, ja saada kaappi/säilytystilaa ensimmäiseenkkin eteiseen. Nyt pitäisi kuitenkin keksiä mitä ja miten teen, jotta tilat tulisivat maksimaalisesti hyötykäyttöön, ei olisi liian kallis toteuttaa ja olisi helppo/käytännöllinen/tarkoitukseen sopiva, eikä kuitenkaan tekisi ahtauden tuntua.
Eräät ovat ihmetelleet haluani miettiä asioita viikkokaupalla. Henkilökohtaisesti jutun juju on siinä, että minusta täytyy tuntua siltä, että ratkaisu on monista, jos ei paras, ainakin parhaasta päästä.
SItten pikaisena kommenttina. Ne työkalut jotka ostin viimeksi... En enää tiedä miten sitä on ilman pärjännytkään. Hintansa ovat haukkuneet.
