Väliaikatietoja

Noniin. Aika on taas joussut jonnekin.
Olen aloittanut opiskelun Rakennusinsinööriksi.
Olen tyytyväinen, vaikkakin entistä kiireisempi, jos mahdollista.

Lisäksi teen remonttia kaverin kerrostaloasuntoon.

Omia projekteja odottaa paitsi kotona, myös ostamassani kaupunkiasunnossa.
Siellä onneksi puhutaan pikkujtuista

1) Pdesuihku pitäisi laittaa vessaan. Hanassa on jo lähtö tarjolla, joten ei pitäisi olla mahdoton tehtävä.
2) Sängynpääty pitäisi nikkaroida
3) Kasata lipasto

Remppakämpässä ollaan alkumetreillä. Valitettavasti.
Odotettua suurempi työmaa on ollut komeroiden maalaus.
Niihin on uponnut tällä hetkellä varmaan 20 tuntia työtä, eikä loppua näy.
Toisaalta en ole oikonut missään. Kaikki on tehty viimeisen päälle.

Jokainen hylly on maalattu useaan kertaan, aloitettu ohuella maalilla ja tehty välihionnat.

Kaapit on ruiskumaalattu ainakin 7 kertaa ohuesti.
Vielä pitäisi ainakin kahdesti.
Maalina on ollu puolihimmeä Helmi.
Suutin osa ruiskumaalauksista on tehty historiassa Miranolilla. Se on kyllä käsitämättömän hyvin tasoittuva ja kova maali.
Helmi ei vielä ole kovuudellaan vakuuttanut, mutta ehkä sen ominaisuudet tulevat paremmin esiin kun saadaan vähän paksuutta ja pidempi kuivuminen.

Kaapin ovet ovat vielä alkuperäiskunnossa. Kun saan kaikki hyllyt takaisin kaappiin ja homman siltä osin kuntoon, on aika tehdä perusteellinen siivous ja aloittaa kaapinovien kanssa.
Ne on pakko saada erittäin pölyttämästi tehtyä, jotta lopputuloksesta voi odottaa hyvää.
Laakassa maalaminen on tietysti mukavaa, koska valumia ei tule. Ongelmaksi jää vain leijailevat hiukkaset.

 Listojen kanssa päädyin uusiokäyttöön. Olen hionut, liimannut ja maalannut vanhoja listoja. Ihan ronskisti RemonttiÄssällä. Lopputulos on matta, mutta ehkä parempi niin sillä melko paljon kulumia listoissa on.
Akrylimassa saattaa tulla kovaan käyttöön kun ilmettä viimeistelee.

 Tälle seinälle olisi tarkoitus pyhkäistä tapetti. Melkein mustaa lehväkuvioilla. Raportoin kun on valmista.

 Keittiöstä vanhat kaapit on purettu. Jääkaappi ja kaapisto jossa se on ovat uusittu jossain vaiheessa, joten ne saavat jäädä. Tiskipöytä on vielä paikallaan, mutta senkin alakaapista ole kuin runko kasassa.
Sääli sinällään että vanhoja runkoja ei voinut uudelleen käyttää. Liian monesta kohtaa lastulevy oli turvonnut. Ajallaan tehdyllä huoltomaalauskella siltäkin olisi selvitty.

Lattia on kaikkialla liimattua muovimattoa.
Seuraavaksi alan selvitellä kuinka isoja heittoja siinä on.
Parketti jota olemme ajatelleen sietää 3-4mm heiton, mikä on yllättävän paljon. Kuitenkin pahoin pelkään että muutama nurkka on kyllä toleranssin ulkopuolella. Mutta siihen sitten kun on nuo kaapit saatu "pakettiin".

Kotonakotona on pyöräytetty remonttisuunnitelmia uusiksi,sillä mies osallistui suunnittleuun ja ilmoitti että tähän tulee autotalli ja sahas navetan seinän auki. Hyvä Veto.
Kuvia tuonnempana kun kerkiää ottaan.
Lisäksi se yläkerran lattia on revitty auki ja armoton hiominen on ollut meineillään jo loputtoman kauan.
Ihan hyvä siitä tulee kun huitastaan vaan siihenkin lipeä ja öljy.
Olen minä sitä pintakästittelyä arponut, mutta mitä tuota enempiä miettimään. Se lipeälattia on nätti ja mukavan tuntunen. Ainut murhe että se pitää hioa vielä paremmin ja se öljyäminen ja vahaus.... Huoh. Olkapääparat.

Terde

 Terassi teollaan.  Kuva otettu ikkunasta sisältä. Tähän tulee joskus pariovet.
Letku liittyy terassin rakennukseen ei mitenkään. Sillä vaan pumpattiin kellarista vettä :)

 Paviljonki on päässyt terassin yhteen nurkkaan, saanut hieman sisustusta. Jos minä joskus rikastun, ostan semmonen muotia olevat polyrottinkiset tuonne joiden sohva on niin iso että voin unohtua sinne yöksi.

Ja kuvaa toisesta suunnasta. Terassihan jatkuu tuolta kukkalaatikoilta vielä siten joskus ensi kesänä. Tänä kesänä ei halunnut ehtiä enempää.
Eikä ehdikään. Pitäisi nimittäin ikkunoita rempata ja talo maalata...

Pintaansa terassi sai oman version roslangin mahongista.
1 osa tervaa
2 osaa vernissaa
2 osaa puutärpättiä.

Huitasin nesteet semmosella lattiaharjalla terassiin. Sanompa vaan että tela olis ollu parempi. Mutta on se nyt siihen ainakin hierottu. Menekkiä oli runsaasti. Meni melkein melkein 10 litraa kertakäsittelyyn. Nyt meillä haisee satama/mökki/merenranta ja olen suoranaisessa tunnemyrskyssä kaikkien nuoruusmuistojen myötä mitä tuo tuoksu tuokaan. Niinkuin Koti-ikävän. Sinne lapsen kotiin.

Aika kuluu...

Hellurei.
Tapahtunut on taas niin paljon. Nin paljon ettei muista puoliakaan. Heitetään nyt päällimäiset.

Olen alkanut harkitsemaan kunnon kameraa. Vaikka Asukseni on aivan ihana niin monin tavoin, sen kamera on kyllä aivan surkea.

Mutta. Uutisia

Aktiiviset lukijat muistanee sen kylmän vintin ja munatemperan josta irtosi pigmentti vielä viikojen päästä. Onnellisena voin sanoa että ei irtoa enää. Kyllä se sinne imahtaa ja kuivaa kun jaksaa uskoa.

Ja se kellari. Suunnitelma laitetiin jäihin. Tänä keväänä kun vesi nousi 40cm eikä suostunut laskemaan ilman pumppausta alkoi tuntua että ehkä olisi syytä ottaa takaisin todo-listalle.

Kodinhoitohuone on saanut käytännön syistä uuden ilmeen: säilytystilaa oli pakko saada lisää.
En ole varsinaisen tyytyväinen tämän hetken visuaaliseen ilmeeseen mutta sitä pitää muokata sitten kun ehtii ja jaksaa ajatella. Olin vain onnellinen kun sain nuo kaapit sinne.

Terassin rakennus on aloitettu. 80 neliötä terassia. Mun arkkitehtisofta laski runkotavaramenekin 40cm niskavälillä. Minä uskoin. Saattiin 60-sentin välillä  noin 50 neliötä rakenneltua ja runkotavara loppu. Mitä opimme tästä...

No. Terassi on valitettavan vaiheesa. TÄmän hetken työtilanne ei todellakaan ole terassirakentamiselle ystävällinen (viikot kun on pois kotoa), mutta peruin juuri tanssileirini jotta saan tuon jossain vaiheessa valmiiksi. Pakko.

Tähän ikkunan kohdalle mistä kuva on otettu tulee jonain kauniina päivänä ovi. Pariovi. Lasiovi.

Ja kuten huomataan, hieman on kesken runko :) Vanhat portaatkin pitäisi korvautua ja terassin jatkua koko tämän pitkän sivun...

Tälle kesälle on kyllä ihme jos saadaan a)talo maalattua b) ikkunan pokia päivitettyä. There is always tomorrow.

Kivaa!

Jo toista vuotta minulle tuttu Tikkurilan Joulukalenteri sai minulta tänävuonna hieman kitkerän vastaanoton.
Luukun 5 kohdalla minua alkoi risomaan paitsi se, ettei ollut kovinkaan hauskoja ideoita, myös se, että oma pikku joulukalenteri odotti kotona: Vessan oven kun maalaa, voisi oveen laittaa tarran numero 1. On se kuitenkin aika tärkeä luukku.

Komeron ovet kun maalais, voisi niihin laittaa numerot 2-5. Turhia joulunaluspäiviä kun ovat. Täytettä suorastaan. Jota kaappinikin ovat täynnä.

Itsenäisyyspäivänä voisi avata vain jääkaapin. Toll Free Number.

7-12 päivät voisi etsiä erinnäisitä listoista, joiden paikkamaaluksen yhteydessä voisi numeroida.
Lisäksi olisi muutama petsattava laatikko, suojakäsiteltäviä hyllyjä ja sen sellaista joihin voisi laitella numerot 13-17.
 18 päivänä voisi vuoden harkinnan jälkeen maalata Pönttöuunin yläkerrasta, ja se saisi tietysti luukkuunsa numeron 18. Olisi tyhjää täysi. Tai timantin raaka-ainetta.
19 päivänä voisi maalata sen toisen uunin.
20 päivänä luopuisin maalin hajusta ja vaihtaisin vahaa, jota kaipaa erinäiset puupinnat. Niitä ei numeroitaisi.
21 päivänä kittaan ja paikkaan senkin naarmut
22 päivänä Avaan ovet lähimarkettiin, ja myös kukkaron nyörini.
Numero 23 voisi olla sähköuuninluukussa, josta löytyisi jo kiva aattoylläri: pesun tarve. Kaikkea ei voi peittää maalilla.
24 ja avaan silmät ja ihastelen Joulun ihmettä.

Että semmonen joulukalenteri.
Siitä jäi toki pois tarve tehdä töitä ja saada perussiisteys tänne kaaoksen keskelle.

Ja valkeus tuli

Ja kuten viimeiset postaukset osoittavat, pikkuvessan remontti on ollut vaiheessa.
Tänään, vihdoin ja viimein, lamppuasennukset tuli sen verran viimeistellyksi, että saimme vessaan VALOT.
Tunne on sanoinkuvaamattoman hieno.

Muutenkin viimeviikot ovat menneet paitsi normitöiden parissa, myös kaikenlaisten pienten nyperrysten kanssa.

Pari viikkoa sitten kotini alkoi vihdoin ja viimein saavuttaa remontin aikaisen kaaoksen jälkeistä hallinnan pistettä. Kunnes putkimies tuli eräänä maanantaiaamuna klo 7 asentamaan kiertovesipattereita. Tokihan hänet oli tilattu, mutta putkifirma oli unohtanut ilmoittaa milloin he pääsevät tulemaan.
Asiasta ikävän teki se tosiasia, että kun hiton moisella kiireellä repii jokaisesta huoneesta kaikki huonekalut keskelle, se tarkoittaa kutakuinkin sitä, että kaaos on valmis. Joka huoneessa.
Pari päivää patterihommissa meni, mutta kaaos vallitsee edlleen. Syystä.
Alakerran makuuhuoneissa on sähköremontti tekemättä. Sitä varten vapaana olevat seinät ovat loisto juttu. Sähkömiehelle aloitettiin esitöillä muutaman taalan säästääksemme, ja ollaan ruuvailtu pistorasioita valmiiksi ja vedelty johtoja. Kytkennät säästetään ammattilaiselle. Ainoa huono puoli tässä on, että työn valmistumiseen parin päivän sijasta menee kuukausi. Kaikella on hintansa.

Mitä on siis saatu aikaan?
Sähköhommia, enemmän ja vähemmän, saunaan kiuas ohjausyksikköineen, listoja pariin kohtaan, kodinhoitohuoneen seinä, vessaremontin yhteydessä siirtyneen seinän kohdalta lattian tasoituksia... Ei enää edes muista kaikkea.

Mutta tärkeintä tässä kaikessa on, että valkeus on tullut :)
ja tietysti se, että vessan altaassa on nyt myös hana bideesuihkulla.

Pikkuvessa

Otsikon mukainen wc oli meillä kotonakin. Hassua kyllä, se oli se mieluisin ja käytetyin. Jotain sopivan intiimiä on pikkuvessassa. Edellyttäen että kokoa on sen verran, että laskettelumonot jalassa ei tarvitse kyykistyessään etsiä tukea seinistä. Se on minusta varsin onnistunut liian pienen vessan mittari.

Mitä tule altaaseen ja käsienpesuun, meillä ei ole sitä siivous-/vauvanpyllynpesupistettä erikseen, joten lavuaarilla pitää sen verran kokoa olla, että siinä auttavasti tekee ne asiat joita lavuaarin päällä voi joutua tekemään. Onhan sitä sitten tietysti lisäksi ämpärit sa pesufadit.

No. Tässä tämä nyt on. Suunnittelu muuttui melko radikaalisti matkanvarrella, kun saatiin päähämme siirtää vähän seiniä ja sitä oven paikkaa. Muistelen, että aiemmin esittelemäni suunnittelukuva on ajalta jolloin ovea ei siirretty tai vaihdettu, joten hieman on asettelukin sitten elänyt. Mutta vain hieman.

 Vielähän tuolla on tehtävää: johdot roikkuu ja hyllyissä on sitä sun tätä remonttitarviketta mikä ei sinne kuulu. Listoitus on kesken, ja vasemmalle pöntöstä tuleva seinä kaipaa kipeästi taidetta. Eräs face-kaveri ehdotti varpusparvea teemaan sopivaksi. Innostuin ajatuksesta ja vitsistä sen verran, että googlailin origamilintujen ohjeita, ja mietin josko jonkinlaisen laulupuunoksan virittäisi, ja sinne parven. Vitsi avautuisi sitten niille joilla on riittävän kieroutunut huumorin taju :)

Budjettia olen yrittänyt itselleni avata per huone. Tässä arvioita tähän mennessä käytetystä:

Pönttö + kansi 130e
allas 39e
kaapit 90e
pöytätaso 30e
tapetit 6e
matto 60e (14e neliö, ja hukkaa tulee, lisäksi mattoa sai vain 4m leveänä, joten hukkaa olisi tullut enemmänkin jos ei olisi mennyt eteiseen samaa mattoa)
lamput 25e/kpl
sähköjohtoa 6e
jakorasia 2,5e
ruuvit yms 3e
laatat 4e
sauma-aine ylijäämää
laasti 10e
hana + asennus 160e
peili 8e
naulakko 3e
vessapaperirullateline 3e
Saippuateline 2e
hammasmukit telineessä 10e

TOTAL: ~590e

Toilet

Toissaviikonloppuna meillä aleoitettiin vessaremontti. Väliseinää kaatui, ja nurinkurisesti pienennämme vessaa.
AO kuvassa on jo uusi pönttö, lattiamatto ja osa tapeteista ja laatoista paikoillaan. Yllättävän mukava tämmönen loft-wc, kunnes joku tulee kylään :)

Muutamia haastepaikkoja tähän tulee, mutta niistä lisää sitten kun ne on ratkaistu.

Tärkkiä

Olen tullut siihen tulokseen, että tärkki auttaa pitämään vaatteet merkittävästi puhtaampina ja siistimpinä pidempään.
ENsimmäisten pesujen jälkeen puuvillavaatteet tuppaavat näyttämään hieman nuhjuisilta ja väsyineiltä. Tärkättyinä ne näyttävät vielä parin päivää pesunkin jälkeen kuin uusilta.

Kaivelin netin syövereitä ja itse tehdylle tärkille löytyi valtavasti ohjeita.

Vesi ja maissijauhto/perunajauhot, vesi ja kurri, vesi ja sokeri (ei tietystikkään silitykseen).

Mielenkiintoisin ohje minkä löysin liittyi perunaan.
Ohjeessa kuorittiin peruna, laitettiin kiehuvaan veteen, annettiin veden hitaasti jäähtyä ja lopuksi siivilöitiin kankaan läpi pulloon.

Luulen että kokeilen tuota perunasta liotettua tärkkiä ja perunajauhotärkkiä ensi viikonloppuna :)

Lauteilla

Työt ovat taas vieneet mennessään, ja huomen aamulla on taas matkalle lähtö. Olo on kuitenkin kohtalaisen tyytyväinen, sillä saunassakin on jo lauteet.

Lauteita varten käytiin kaatamassa valikoituja haapoja omasta mettästä, ja ne sahautettiin tuppeen. Nyt ne kuivuvat autotallin ylisillä. Parin vuoden päästä niistä saa jo lauteet. Väliaikaiset haettiin K-raudasta. Lumi-merkkiset. Lämpökäsitelytä haapaa, taisi maksaa noin kolmen ja puolen sadan tietämillä.

Mokattiin tässäkin kohti sitten lahjakkaasti. Molemmat muisti selvästi, että saunan leveys on noin 170cm. Lauteet ovat 20sentin välein, joten ostetaan tietysti 180cm. TUllaan kotiin ja huomataan, että asennusvaran jälkeen lauteen leveyden tulee olla 160cm. Jäi huomoimatta, että edellisen mittauksen jälkeen on rakennettu koolaus ja vedetty hirsipaneeli. Jepejp.

No, Lauteet ovat kuitenkin nyt paikallaan, tosin vielä kaiteita puuttuu. Näyttää sen verran siistiltä, että voi olla, että sahatut päätyvät parin vuoden päästä tuonne pihasaunan puolelle.

Aika kuluu

Tuntuu uskomattomalta, että aikaa on kulunut taas pari viikkoa sitten viimekerran.

Remontti ei ole edennyt juurikaan minun toimestani.
Ulkovarastossa oli urakkamies lapioimassa puruja ja se homma on nyt tehty. Jotain positiivista sentään.

Itse tein kellarin oven taakse pientä pintaremonttia ja asennustyötä tarkoituksena saada työvaatteille paikka.
Melkoinen kellarin hajuhan siellä on, joten homma on laajentunut merkittävästi. Ehkä liikaakin.

Ensin kävin ostamassa maalia, jotta voin maalta kellarin portaat ja saada niistä siten helpommin siivottavat. Kun ajattelin aloittavani maalauksen, huomasin, että portaissa on kyllä sen verran isoja koloja ja patteja, että ehkä täytyy kuitenkin hieman tasoittaa.
Sitten haettiin tasoitetta ja leviteltiin.
Vuorokauden kuluttua alimmat askelmat eivät olleet kuivaneet johtuen tietysti kellarin kosteudesta. Niimpä minä sitten hain puhaltimen ja aloin kuivattaa kellaria.

Samassa prosessissa tuli käytyä tila oikeasti läpi ja huomattua, että seinässä on kohta, josta tulvavesi on tullut kellariin, ja se on aika syöpynyt.
Itse kellari on talon alla, joten patolevyjen asennus on käytännössä katsoen mahdotonta seinien ulkopuolelle. Niimpä ainoa toivo on tasoittaa sinä ja vetää siihen vesieriste.
Katsotaan miten käy. Puhallin on nyt puhallellut useamman päivän, ikkuna on auki ja ilmanvaihto on siis maksimaalista. Portaiden tasoite on jo kuiva, ja sen voisi varmaan jo maalatakin, mutta ei ole vielä ehtinyt.

Rakennusalan ammattilaisille tuli soiteltua ja keskusteltua kellarista. Pato levyjen puuttuminen nähtiin paskajuttuna, mutta ei toivottomana, edellyttäen että salaojitus muuten on hoidettu riittävän hyvin.

Lisäksi eristämisen ammattilaiset totesivat, että vesieristeissä on eroja, ja varsinkin kellarin ollessa kyseesä ainoa järkevä vaihtoehto on kuulemma Ardulan 8+9.
Se mistä sitä saa, paljonko se maksaa ja mikä siitä tekee ylivertaista on veilä arvoitus.

Viimeajan puuhat ja opetukset

Tänään tuli kapuloitua ulko-oveen uuden pokat. Ekka kerta ja silleen, mutta tuli meleko hyvä. Samalla asensin kynnyspellin.
Vielä pitäisi inspiraatio löytää jotta saadaan takaovelle saman moinen.

Talon maalauksen ollessa edessä, käytiin keskustelu ja todettiin, että talosta tulee punainen valkoisilla puitteilla sitten joskus kun sinne asti päästään. Nyt meillä on komesti valkoiset puitteet ovessa, muut ruskeita. Totuus on, että ikkunoiden pokat on tehty liian ohuesta ja kieroutuvasta laudasta lisäsiiven rakennuksen yhteydessä ja ne ovat kovasti vänkkyrät, ja uusimista pitää tehdä joka tapauskessa. Ehkä jo ensi kesänä meillä on yhtenäinen ilme.

Eilen maalasin konesuojaa. 20l punamaalia traktorin kauhassa seisten tuli sudittua seinään 8 tunnissa (yksi ruokatauko). Sitten loppui maali. Onneksi. Olin aika rätti. Jos raktorin kuljettaja olisi ollut paikalla koko ajan, olisi varmasti mennyt tunnin nopeammin, mutta ottaen huomioon käsien kolotuksen illalla, ehkä pakoliset tauot oli ihan hyvä juttu.

Sitä edellisenä päivänä meillä mööbleerattiin. Makuuhuone muutti yläkerrasta olohuoneeseen, ja olohuonetta ei virallisesti juuri nyt ole. Syynä kylmän vintin remontti, joka sekin alkaa olla jo loppusuoralla, mutta joka on jättnyt jälkeensä pölyä ja maalinkatkua sitä vaille paljon, että asumiskuntoisena yläkertaa ei voinut pitää.

Kylmävintti on nyt remontoituna ihan unelma! Siistiä pölytöntä kuivaa tilaa.

Ennen ja jälkeen kuvat näette tässä:


Yksi "moka" homman kanssa kuitenkin tuli.
Ruiskumaalasin seinät itse tehdyllä "munatemperalla". Osan ihan pensselöin. Syykin oli selvä: ei muovimaalia, ja pitää saada ohuesti, jotta hengittävyys tosiaan säilyy.
Maaleista toisen erän valmistin hiertämällä, toisen hiertämällä + tehosekoittimella (bamix). Molemmista lopputulos on sama: seinästä tarttuu vielä viikon jälkeen käteen valkoista pigmenttiä kun sitä pyhkäisee. ERITTÄIN ikävää. No. Kaikki takit ym on pakattu nyt pukupusseihin, ja ne jotka ei ole on "remonttitakkeja" ja niissä ei pienet tuhrut haittaa. Lisäksi hiirien vuooksi joka tapauksessa on kaikki tekstiilit pidettävä peitettynä ja pakattuna hyvin, mutta ikävää silti. Tarttuva pigmentti lähtee pois kyllä ihan vedellä, joten sikäli ei ongelmaa tunnu olevan.

Pöly ja pölyn tuoksu kuitenkin hävisi, mikä on tärkeintä. Nyt siellä tuoksuu tuore puu ja (parin uuden tuuletusreiän ansiosta) raikas ilma (ja vielä toistaiseksi vielä hieman maali, mutta ei munatermpera, vaan ihan miranol, jolla ruiskumaalasin samassa tilassa kodinhoitohuoneen kaapit ja laatikoston etulevyt. KÖH.)

Niistäkin kuvat ennen ja jälkeen

Siinäpä se aika on mennyt.

Uusi haaste on eteisten säilytys. En muista joko kerroin neronleimauksesta vaihtaa vessan oven paikkaa, ja saada kaappi/säilytystilaa ensimmäiseenkkin eteiseen. Nyt pitäisi kuitenkin keksiä mitä ja miten teen, jotta tilat tulisivat maksimaalisesti hyötykäyttöön, ei olisi liian kallis toteuttaa ja olisi helppo/käytännöllinen/tarkoitukseen sopiva, eikä kuitenkaan tekisi ahtauden tuntua.

Eräät ovat ihmetelleet haluani miettiä asioita viikkokaupalla. Henkilökohtaisesti jutun juju on siinä, että minusta täytyy tuntua siltä, että ratkaisu on monista, jos ei paras, ainakin parhaasta päästä.

SItten pikaisena kommenttina. Ne työkalut jotka ostin viimeksi... En enää tiedä miten sitä on ilman pärjännytkään. Hintansa ovat haukkuneet.

Temperoitua

Tänään temperoitiin kylmävintti (ja se tuntuikin erityisen kuumalta kun ulkona on 29 astetta ja hautova ukonilma vuorottelee auringon paisteen kanssa).

Tein 3 litraa temperamaalia reseptilla 1 + 1 + 1 vettä, kananmunaa ja vernissaa.
Kaikenkaikkiaan tämä tarkoitti 15 suurehkoa kananmunaa, ja hieman vajaata litraa vernissaa, ja hieman reilua litraa vettä.

Suurin työ oli tehdä puoli litraa pigmenttiä pastaksi. Väri oli valkoinen, muistaakseni titaanioksidi (vai oliko se sinkki...) purkki on juuri pesussa joten en voi edes tarkistaa.

Pigmentin tarvittamasta määrästä minulla ei ollut haisuakaan. Reseptit kun sanovat, että oman maun mukaan. Peittävä väri ei missään nimessä ollut. Toisaalta puu imi sitä hyvin eri tavoin eri paikoissa, ja hetkeä aikaisemmin tasaisen näköinen pinta oli laikukas, joten voi olla että en voi sanoa mitään varmaa ennenkuin se on saanut kuivua.

TOinen erikoisuus hommassa oli, että ruiskumaalasin. Vetinen maali ei houkutellut sivelemään, ja lisäksi tiesin, että sivellessä menekki olisi moninkertainen, eikä kyseinen tila kaipaa paksuja maalikerroksia. TÄmän ohuen pinnan tarkoituksena on sitoa rakenteista irtoava pöly niihin itseensä ja hieman valaista pientä ja ahdasta tilaa.

Ja tokihan temperoidun itsekin. Kirjaimellisesti hautova ilma sai minut hikoilemaan vuolaasti. Lisäksi hiuksiani peittää kevyt valkoinen kuura, ja nenäni on täynnä valkoista töhnää. Silti olo on jokseenkin tyytyväinen.

Kylmälle vintille lattia.

Rakennusmies Pentti on ollut taas touhukkaana. Kylmälle vintille on ilmestynyt lattia.
Yksi virhe työmaan johdolla (eli allekirjoittaneella) oli kuitenkin tullut. Runkopuiden välissä oleviin kolosiin ei Pentti ollut lautaa laittanut, enkä minä ollut vaatinut. Kaiketi oli ajatellut, että kylmä vintti, ei sillä niin väliä, vinolaudoituksen päät tulevat hankalasti vastaan jne. Nämä laudanpääthän OLISI ollut kohtalaisen helppo sahata ENNEN kuin lattia tehtiin. Nyt ne vaati kyllä erikoistyökalyja.

Eilinen menikin sitten seinänvieriä kolutessa. Aamutuimaan piti pyörähtää Kyliltä MultiCutter (vai olikohan tämä esitelty MultiToolina merkkiä FERM. 59e.
Näyttää kutakuinkin tältä

http://www.ferm.com/product/view/OTM1001

Lähikaupassa olisi ollut 10e halvempi, mutta siihen ei tullut kaarevaa sahausterää, joka on kyllä ihan "pakko olla" juttu. Laite kuumeni alkuun melko radikaalisti pienessäkin käytössä, ja sen ilmanottoaukot ovat typerästi juuri siinä mistä meikäläinen ottaisi käpälällä tukevan otteen. Työ kuitenkin opetti tekijäänsä, ja viimeiset vinolaudoitusten päät alkoi sujua jo ihan mukavasti: sahaus, talttaus, sahaus, talttaus, sahaus, talttaus (jos saitte kiinni) sentti kerrallaan, ja tällä mallilla laitekin pysyi coolina. Lisäksi oppi miten saha saa tehdä työnsä ilman turhaa painamista tai pakottamista (mikä varmasti kuumensi moottoria osaltaan alkuyrityksissä) ja millaisilla ranneliikkeillä sitä voi tiukkojen oksien kohdalla auttaa. Työkalu on siis Vain hennoille otteille, mutta mukavan tehokas kun jujusta saa kiinni.

Kalliimpiakin malleja tuli katsottua. Yli 300e on kuitenkin jo ohi budjetin työkalusta jota tarvitset melkoisen harvoin.

Toinen investointi joka tuli tehtyä on jonkinsortin raspi. Stanley viitaa siihen sivustollaan SUrform Kaapimena. http://www.stanleyworks.fi/product_detail/Surform+Kaavin/SkuDetail.ctlg?ObjectID=21-115
Loisto ostos!

Tällä ratkaistiin vääntyneen 2/4:n ongelma ikkunapuussa (ikkuna ei siis mahtunut pois aukostaan) ja lisäksi tällä sipaistiin parilla räpläyksellä siistiksi akkusirkkelillä sirkkelöidyn laudan pää rispeistä. Haukkui hintansa!
Pienehkö höylä olisi varmasti kykenevä hoitamaan samat jutut, mutta koska höyläyksen ihmeellinen maailma ei ole minulle vielä auennut, ja viisaammat kehottavat ostamaan HYVÄN höylän jos aikoo höyläillä, ja haisuakaan ei vielä ole siitä mikä on hyvä, päätin ostaa tuon ekonomisesti pieniriskisen kokeelle ja se todellakin toimi!

Tämä laite joutui muuhunkin käyttöön. VIntillä on alunperin pärekaton alla kuorimattomista puista tehty rangoitus. Luonnolisesti Puun ja kuoren välissä on ehtinyt tapahtua kohtalaisen paljon toimintaa, ja lahoa kaarnaa, sekä pölyä ja "madon kakkaa" varisee puista. Nämä on kaikki rapattava ja siivottava, mikäli tilasta tosiaan haluaa pölyttömän (tai asentaa paneelia päälle, mutta se madaltaisi tilaa ikävästi). Itsestään imuriin irtoavan moskan irrotuksen jälkeen tuo työkalu on näppärä, kevyt ja nopea. Lisää plussaa! Tunnustaa täytyy, että mieli kuitenkin askartelee vaihtoehtojen parissa. Nopeampaa saisi vieläkin olla, varsinkin siihen esisiivoukseen jota nyt teen vain imurin putken päällä tökkimällä samalla kun imen irtoavaa pöplyä.

No. Tänään kai pitäisi jatkaa projketia kylmä vintti. Ulkona ukkostaa ja minua unettaa samassa suhteessa. Ehkä inspiraatio löytyy työn ääreltä.

*********
Lisäys: tilasin sitten tuskastuneena katon rappaukseen itselleni kompuran räntsiltä ilmapistoolilla. Homma toimi kuin junan vessa! Kaikki irtoaines lähti kohtalaisen liukkaasti liikkeelle, kun kevyesti auttoi taltan päällä vauhtiin. Pölyä tosin oli sen jälkeen JOKA paikassa, ja siivous vei aikaa melkoisen tovin (ja vieläkin tuntuu että pölyä ilmaantuu koko ajan lisää), mutta kannatti. Huomattavasti puhtaampaa huomattavasti nopeammin kuin mitä imurilla raapatessa.

Vasemmalla puhdistettua, oikealla 2/4:stä puhdistamatonta.

Eteisen lattiamatto, check!

Tiesin ettei lattiamaton levitys pienehköön tilaan olisi kovinkaan suuri operaatio. Matto on odottanut rullalla lattiaan pääsyä useamman kuukauden. Lumi taisi olla maassa kun matto haettiin. Sillä oli silloin niin kiire...

No. Kiire loppui siihen.
Asennus ei tuntunut kiinnostavan ketään remontin osapuolista, ja suurta mattorullaa ikäänkuin katsottiin ohitse, ja kuin yhteisestä sopimuksesta sitä ei nähty.

Tänään tuli mitta täyteen. Klo 15:30 alkoi eteisen muovimaton asennusoperaatio. Klo 18:30 se oli valmis siihen pisteeseen johon sen voi kertateolla saada. Tästä ajasta yli puolet meni taltatessa, hioessa ja vasaroidessa betonitasoitteella mokattua kynnystä, jonka reunaan matto päättyy yhdessä suunnassa, ja tietysti koko sen sotkun siivoamisessa. Matto näyttää hyvältä, ja sain aikaan NÄKYVÄÄ tulosta loppujen lopuksi pienellä vaivalla. Eteinen on kuitenkin huone, jonka läpi kävelee päivittäin useampia kertoja, joten on varsin mukava ajatella, että se on astetta valmiimpi kuin tähän asti.

Enää täytyy odottaa maton "venymistä" ja kupruilun poistoa, sekä tietysti listoitusta.
Listat tulevat elokuussa Tilmannilta. <3

Laiska se töitään laskee...

Nyt ollaan pisteessä, että täytyy alkaa seuraamaan saavutuksia. Joka päivä, ihan sama tekikö paljon tai vähän, tuntuu, että olisi pitänyt tehdä enemmän.
Olenkin päättänyt alkaa raportoimaan rasahduksia mobiililaitteen kautta. Sitten aina kun tuntuu riittämättömältä voin avata blogin ja miettiä eikö tämä ole tarpeeksi.
Epäilen, että raportointiin sitoutuminen on se vaativa osuus. Katsotaan miten käy....

****
Ja heti voin todeta, että mobiililaitteen blogger ei osannut verkkoalbumista ladata kuvia, joten voipihan se olla, että tämä ajatus syntyi kuolleena.

Mutta laskemaan töitä, jotta voin tuntea jonkinmoista hyväksyntää päivistäni...

22.7. Ompelin katoksen pihakeinuun


23.7. takkiin vaihdettu vetoketju, lyhennetty yhdet lahkeet
24.7. Navetan välikaton eristeiden tyhjennysurakka aloitettu. Muutama sata lapiollista purua ja olkea tyhjennetty. 2/7 kokonaisurakasta tehty
Toinen kylmävintti tyhjennetty roskasta ja ylimääräisestä roinasta lattian tekoa varten.
25.7. Naulakot vahattu

Kunnianarvoisia Linkkejä ja yhteistyökumppaneita

Tätä rakentamisen ja remontoimisen juhlaa on jatkutnut jo hyvä tovi, ja ajattelin keräillä tänne itselle mieluisia linkkejä ja mainintoja yhteistyökumppaneista, joista on jäänyt erikoisen hyvä maku.

Ensin netin lähteisiin.

Pakko mainita henkilö, joka kirjoittaa (oletettavasti omalla nimellään) äärimmäisen asiantuntevasti useammalla rakennnusaiheisella keskustelupalstalla nimellä Pekka Huhta.
Hän pitää omaa sivua www.sihistin.fi
Aivan uskomaton kädentaito ja kokemus puurakentamisesta. Suosittelen tutustumaan sivustoon.

Pekka on osallistunut myös moniin keskusteluihin sivustoilla www.rintamamiestalo.fi, sekä muistaakseni myös www.rakentaja.fi. Rakentaja.fi vaatii rekisteröitymisen, jotta kaikki keskustelut pääsee lukemaan.

Sitten hieman kakka-juttuihin. Nimittäin maalla asuessa myös ekoteko nimeltään kuivakäymälä on ollut vilkkaassa keskustelussa. Suunnitelmissa on jossain vaiheessa hieman "upgrade:ata" pihahuussia miellyttävämmäksi kaupunkilaistuneellekin hipiälle. Loistavia artikkeleita on tarjolla osoitteessa www.huussi.net.

Rakennusaiheisista nettikaupoista.

Testattua on tullut www.netrauta.fi, ja vanha kunnon ikea (edellyttäen, että keittiö- + kaappikauppa voidaan laskea rauta-kauppakategoriaan). Molemmista jäi hyvä maku. Netraudan toimitusaika tosin oli siellä pitemmällä puolella, mutta tilaustuotteesta ei luvattukaan kovin nopeaa.

Sitten sivusto, joka pitäisi jokaisen rakentajan tuntea ja tietää, ellei itse satu olemaan listahöyläämisen mestari: www.tillman.fi. Listavalikoima on loistava, ja tilauksesta ja rahalla myös teriä yhdistelemällä, tai uuden valmistamalla saadaan halutun laista listaa tehtyä. Hinta tietysti on erikoistilauksilla erikoisempi, mutta palvelua on saatavilla. Olen sähköpostilla useamman kerran tehnyt tarjouspyynnön, saanut nopeasti vastauksen, tehnyt tilauksen ja saanut matkahuollossa listat paikkakunnalle.
Hinta on ainakin aikaisemmin kilpaillut komeasti rautakauppahintojen kanssa, puhumattakaan siitä, että tarjolla on ollut kunnon valikoima ja puulistoja (ei mitään puristeita) halutulla käsittelyasteella (maalattuna tai ilman).

Päivitän tätä artikkelia lisää, kun mieleen tulee maininnan arvoisia sivustoja. Viimeisen vuoden aikana näitä on kyllä tullut vastaan muitakin...

Sitten yhteistyökummpaneista on mainittava Pohjanmaan Erikoislattiat ERITTÄIN ammattitaitoisina kavereina. Heiltäkin löytyy nettisivut googlettamalla.

Paljon rakennustarvikkeita on tullut haettua myös Bauhausista. Jonkin verran odottelua ja pitkää pinnaa on ostosten teko vaatinut, mutta yleisesti ottaen henkilökunta on kyllä jokseenkin mukavampaa, kuin k-raudoissa, näin naisihmisenä rakennustarvikkeita ostaessa.

Pieni varoituksen sana maalikaupoille: ÄLÄ LUOTA MYYJÄÄN. OTA ITSE SELVÄÄ JA TIEDÄ MITÄ HALUAT, ja halvin on maaleissa harvoin paras. Varsinkaan ulkomaalauksessa ei kannata säästää, sillä huoltomaalauksen väli todennäköisesti on huomattavasti lyhyempi väärän/halvan maalin kanssa.

Ovihommia

Tällä viikolla meille vaihdettiin ulko-ovi, ja laitettiin yksi uusi. Minun vastuulla oli siivous ja Heipaappa-Ripa, sekä lukkopesä.

Meillä kävi, täytyy myöntää, melkoinen tuuri, koska toiveideni ripoja oli lukkoliikkeessä tasan 2, 60% alessa värivirheestä johtuen satiini-pinnalla. Voi veljet!

 





Uusi ulko-ovi

Vanha Ulko-Ovi

Hei-paappa-ripa

Emännän tietokirja

Nyt kun olen päässyt kirjallisuusesittelyn makuun, on pakko mainita kirjasarjasta nimeltään Emännän tietokirja.
Kirjasarja on jonkinmoisessa "hyllytyhjennyskassissa" tullut minulle, ja sen alkuperä on hieman hämärä. Kyseessä on Werner Söderströmin painama sarja 1950, Hannula Mandi ja Wiherheimo Alli toimittajina.

Kirjasarja on LOISTAVA. Se on täynnä tietoa ja fiksuja asioita, jota "modernin ajan lapsi" ei ole koskaan tullut edes ajatelleeksi. Tällaisia keksintöjä ja älykkäitä ratkaisuja on esimerkiksi leivän leivonnasta, leivinuunin käytöstä ja katon rakentamisesta (kai nyt emmännän pitää katto osata tehdä!).

Lisäksi on huvittavia osuuksia:

"KAUHA on suurikokoinen lusikka, jolla ruoanlaitossa on kaksikin tehtävää. Toisaalta hämmennysvälineenä, ruokaa keitettäessa, toisaalta lusikkana ruokaa siirrettäessä esim padasta vadille. Meillä vanhastaan käytössä ollut puukauha sopii kumpaankin, mutta on yleensä epäkäytännöllinen siksi, että siihen tarttuu paljon keitettävää ainesta ja että se avatii erikoisen huolellista puhdistamista pysyäkseen valkoisena ja siistinä. "

Sitten osioon, jossa minulle uutta tietoa:

"Hämmennyskauhana käytetetään lavasinta tai hierintä (härkintä); pienissä keitoksissa puulusikkaa. "

Ja niin edelleen. Itsestään selvyyksien latelu jatkuu vielä muutaman kappaleen. Kuitenkin juuri tapa, jolla asiat kerrotaan, on syy miksi kyseisessä kirjassa on minulle uutta tietoa. Mikäli olisi oletettu perustietojen olevan tietyllä tasolla, en usko että tietäisin miten tapahtuu kotivoin valmistus, koukkuaminen, suolien puhdistus makkaroihin, tai mitkä on kuuliaiset.

Mahtava opus!

Luuliima

http://wikikko.info/wiki/Liima
kertoo seuraavaa:"Luu- ja nahkaliima
Liimaa voi valmistaa luista, nahanpaloista tai näskätystä epidermiksestä. Parkituiden nahanpalojen soveltuvuudesta ei ole tietoa. Ainakaan kromiparkittuja nahkoja ei luulisi kannattavan käyttää.
Poista luista/nahoista kaikki ylimääräinen kudos. Luut täytyy halkaista jotta luuytimen saa pois.
Keitä palasia runsaassa vedessä kunnes ne hajoavat liejuksi. Vettä voi tarvita lisätä välillä jotta seos ei pala pohjaan.
Anna veden kiehuessa haihtua pois täysin jolloin lieju kiinteytyy liimamaiseksi. Varo pohjaan palamista. Kun koostumus on mieleinen on liima valmista käytettäväksi!
Suorita liiman kuivaus ohuena kerroksena kattilassa sopivalla miedolla lämmöllä esim. puuliedellä. Etsi sopivan kuuma kohta. Ilman lisälämpöä kuivaus ei onnistu sillä muuten se jää keskeltä märäksi ja pilaantuu. Kuivatut levyt voi vielä halutessaan murustella.
Kuivatun liiman saa käyttökelpoiseksi keittämällä sitä sopivassa vedessä."

Syy, miksi etsin luuliiman ohjeita on, että mitä enemmän lukee korjausrakentamisesta ja maalaamisesta, sitä useammin tulee sana luuliima vastaan.
Ottaen huomioon, että kotiin teurastaessa meille yleensä tulee ainakin ranka takaisin, ja se koiran alun inokkaan koluamisen jälkeen päätyy maatumaan, tulee mieleen, että jälleen olisi raaka-aineet tarjolla omasta takaa, kun vaan taito ja tahto kohataisivat ne.

Luuliiman kätevyys on myös siinä, että se säilyy ajasta ikuisuuteen hiutaleina, kuivattuna. Toki valmistus vaatii hieman veden lämmittelyä, mutta jos ajatellaan nyt vaikka tarvetta maalinkeittoon, tai perintöhuonekalun liimaamiseen, vaiva ollee melko mitätön muun tekemisen joukossa. Lisäksi se on ominaisuuksiltaan loistava: se antaa myöten kun sitä lämmitetään, ja luuliimalla udelleen liimatessa liitoksesta tulee todennäköisesti jälleen pitävä (sanoo viisaammat. Itsellä ole kokemusta sitäkään vähää. Vielä.).

Täytynee mainita isännille, että ensi teurastuksesta voisi tulla takaisin vaikka muutama koipikin, jotta pääsee tekemään testin. Ainoa asia mitä jäin miettimään on tuo luiden puhdistus... Näppärää olisi, jos luut voisi keittää puhtaiksi, ja vaihtaa vedet, ja vasta seuraavassa rotaatiossa aloittaa se liima-aineiden irrottelu luista... Löytääppä jostain joku joka asian tuntee...

Toinen murhe on, että se vannesaha puuttuu. Sillä meillä kotona aina luut surauteltiin halki poikki ja pinoon vekulle. Ehkä tätytyy varata isältä audienssi.

Marseille-saippua - käyttökohteita ja kokemuksia

Olen havainnut muutamia kertoja, että Marseille-saippua pelastaa mitä kiperimmistä tilanteista. Mutta saippuoissa on eroja.
Perinteinen mummolassakin nähty kissa-saippua (LeChat) on yksinkertaisesti parasta mitä minä olen käsiini saanut. Olen kokeillut kahta muuta saippua myös, joiden merkkiä en valitettavasti muista tarkemmin, mutta toinen oli kuution mallinen, ja sen kyljessä oli aurinko, ja toinen litteä ja laakea ilman tekstejä tai kuvia.

Selkein ulkoinen ero muodon ja painatusten lisäksi on ollut saippuoiden värissä. Luin jostain väittämän, että mitä valkeampi saippua, sitä enemmän se siältäisi palmu/kookosöljyä, ja vähemmän sitten sitä oliiviöljyä. Nämä ei niin mieluisat saippuat ovat perusväriltään kyllä valkoisia, mutta kovin paljon likaisempia, jos niitä vertaa kissa-saippuaan.

Kissasaippua on hämmentävä saippua.
- Se saa jopa miehen kainalot puhtaiksi kerta pesulla edellyttäen, että se saa hieman aikaa vaikuttaa ennen kuin se huuhdotaan pois.
- Maalasin lautalattiaa perinteisellä pellavaöljymaalilla (tein paikkamaalauksen) ja ajatuksissani astuin (!!) villasukalla tuoreeseen maaliin. Maali lähti kissasaippualla, ja vieläpä varsin helposti.
- Tein vanhaan autooni huoltotoimia (taisi olla ord Escort, vuosimallia -78), ja villakankainen lapin hattuni sotkeutui moottoriöljyyn konepellistä. Kissasaippualla tuli puhdasta.
- Maalipensseli, joka oli kuivunut pahasti, sai lipua kissasaippuavedessä, ja mekaanisesti herättelin sitä muutamana päivänä ja vaihdon veden ja pensselistä tuli pehmeä ja sileä, kuin uusi! Tämän jälkeen olen pessyt kaikki pensselit kissasaippualla mäntysuovan tilalata, sillä harjakset ovat todella pehmeät ja sileät, ja lisäksi omat käteni kiittävät.
- pieni sipaisu kissasaippuaa mihn tahnsa tahraan ennen pesukoneeseen heittoa on tähän mennessä kukistanut kaikki tahrat alhaisissa lämpötiloissa, vähäsin pulverein


Johtuen uskomattomista kokemuksista saippuan kanssa päätin tänään kokeilla saippualiuosta öljyttyyn ja vahattuun (itse tehdyt seokset) mäntylankkulattiaan. Puhdasta tuli, mutta tuoksu oli jokseenkin härskin oloinen. Jäin miettimään reagoiko saippua vahaan/öljyyn liian voimakkaasti. Joltain jenkkisivulta luin, että saippua rasvojensa vuoksi olisi hyväkin vaihtoehto. Täytyy kuitenkin sanoa, että taidan palata mäntysuopaan takaisin. Tämä kokemus ei kovi vakuuttanut, vaikka lika kyllä lähti helposti.

Ehkä teen oman lattiasuopani jostain kasviöljystä ja kaliumhydroksidista, jos onnistun sitä jostain järki-hintaan hankkimaan...
**********
Päivitys 25.7.:Uskokaa tai älkää, minä, ongelmahiuspohjan omaava henkilö, joka olen pessyt hiukseni viimeiset 20 vuotta pääsääntöisesti BIO+:n aktiivishampoolla normishampoo-kokeiujen päättyessä onnettomasti olen alkanut pesemään myös hiukseni kissasaippualla! Minulla on pitkät hiukset, ja latvat edelleen hellin perinteisellä kaupan hoitoaineella, mutta rasvoittuva ja samalla hilseilevä (kutiseva) ongelmahiuspohja on kehrännyt onnesta kun hiukset pesaistaan kissasaippualla. Bio+ on edelleen hyvä, mutta kohtalaisen hintava. Jos ei satu hairstoren alennuksien kanssa vastakkain, pullollisesta saa pulittaa 10 euron hujakoilla (apteekkien hinnoittelu 16 ja risat!) kampaamoissa.